Edistystä vai takapakkia?

"Vuosi suolla: uponneita unelmia" -projekti etenee, vai eteneekö sittenkään? Sairastellessani sain kuumehoureissani ajatuksen projektiin liittyen. Eilen otin ensiaskeleet ideani toteuttamiseksi. Yleiskuvan saaminen koko alueesta ei ole aivan niin yksinkertaista kuin luulisi, mutta ei kuitenkaan mahdotontakaan. Kustannukset ovat oma lukunsa, tekninen toteutus omansa. Molemmissa on vielä ratkaistavia kysymyksiä ja näiden kahden asian välillä joudun tekemään melkoisesti etuvertailua vielä ennen toteutusta. Jos kustannuksilla ei olisi väliä, olisi tekninen toteutus niin sanotusti helppo nakki. Mitä enemmän taas pyrin minimoimaan kustannuksia, sitä vaikeampi ideaani on toteuttaa. Etuvertailua parhaimmillaan tai pahimmillaan, ihan miten asiaa haluaa katsoa.

Kuumeen laskettua ryhdyin myös selvittämään eri vaihtoehtoja koko projektin loppuunviemiseksi. Melko pikaisen tutkimustyön tuloksena voin todeta että omakustanteena tuo on tehtävä. Kustantajien kynnys on melkoisen korkea ja en jaksa uskoa että riman ylitys tulee onnistumaan, tarjokkaita on paljon ja tämän tyyppiselle jutulle tuskin löytyy niin laajoja markkinoita että olisi taloudellisesti kannatavaa. Onneksi omakustanteen tekeminen on tänä päivänä tehty melko helpoksi, eivätkä kulutkaan nouse aivan mahdottomiin.

Aamupäivän kävelykierros

Pääsin pitkästä aikaa maastoon tänään aamupäivällä. Kuljin suolla ilman sen tarkempaa päämäärää, kunhan katselin paikkoja, nautin hiljaisuudesta ja otin muutaman kuvan. Käväisin piilolla pitämässä evästaukoa. Ilokseni piilo oli pysynyt hyvin paikallaan ja sadekin oli pysynyt ulkopuolella. Sain olla ulkona ja sain projektia varten taas muutaman kuvan, lähinnä kasveista ja hyönteisistä. Tässä päivän blogitettavat otokset:

Sisäinen polte

Pari viikkoa minua on korventanut sisäinen polte. Olen ollut kuin häkkiin ajettu eläin, levoton ja ärtyisä. Tänään päivällä en kyennyt enää hillitsemään itseäni, vaan nähdessäni keittiön ikkunan takana jotakin tummaa liitelevän auringonpaisteisen kukkapenkin yllä, nappasin kamerani ja säntäsin pihalle. En miettinyt asiaa sen kummemin, vaan ryntäsin etupihalle. Nyt oli aika saada lievitystä tuolle sisustaani polttavalle tunteelle. Autotallin kulmalla kyykistyin, tähtäsin ja lauoin menemään. Syöksyin seuraavaan paikkaan, vaihdoin hieman asentoa. Hain kuvakulmaa. Otin lisää kuvia. Hitaasti tunsin kuinka polte lieveni ja aloin saavuttaa harmoniaa. Muutama otos vielä ja sisälleni laskeutui rauha. Laitoin kameran pois ja tyydyin vain seuraamaan katseellani kuinka amiraali purjehti ylväästi satamasta seuraavaan, ottaen jokaisesta sen mikä hänelle kuuluikin:

Sairastelua

Olen ollut pari päivää kipeänä. Kävin lääkärissäkin. Lääkäri arveli että kyseessä on ihan tavallinen flunssa eikä tuo viimeaikoina kovasti esillä ollut sikainfluenssa. Itse kallistun kyllä ennemmin possuflunssan puolelle diagnoosissa. Perustelut ovat seuraavat:

Erään työkaverini mielestä olen aina toisinaan "possujen possu".
Joskus omasta mielestään huonoa palvelua saaneet asiakkaat kutsuvat minua nimellä "sika".
Vaimoni mielestä olen hänen oma "kotipossu".
Tyttärieni mielestä hauskin imitoimani eläimen ääni on "possun röhkinä".
Omasta mielestäni olen aina välillä "onnen possu".

Jos minulla on flunssa, sen täytyy siis olla "possuflunssa". Aukotonta päättelyä, eikös?

Kalassa

Lupasin tytöille tuossa taannoin viedä heidät ongelle. Tänään sitten menimme. Lähtö jäi monien sattumusten jälkeen hieman myöhäiseksi joten emme ehtineet olla kovin pitkään. Tytöt nauttivat kuitenkin joka hetkestä ja sovimme että menemme pian taas uudestaan.

Muutama kuva:

Ja tietysti se pakollinen todistekuva siitä että Susanna osoitti kykynsä heti elämänsä ensimmäisellä onkireissulla:

Yksitoista vuotta

Vadelmia ja hyönteisiä II

Sain taas aamuksi ohjeistusta ja tietysti tein kuten käskettiin ja kävin kaupassa. Kauppareissun jälkeen lähdin sitten poimimaan vadelmia. Kamera keikkui mukana, kuten aina maastoretkillä. Tai jos aivan tarkkoja ollaan, jätin repun ja kameran vadelmapusikon reunaan kun poimin marjoja, mutta olivat sen verran lähellä että pystyin tarvittaessa ottamaan kuviakin melko lyhyellä varoitusajalla. Muutama öttiäiskuva tuli otettua. Laitetaan nyt esille tämä yksi:
Jossakin välissä tulin luvanneeksi Sneakille kuvan SuPu:sta. Se on tämän näköinen:
Vadelmia oli muuten melkoinen määrä. Vietin pari tuntia pusikossa ja saaliina oli hieman vajaa ämpärillinen. Poimittavaa olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta aika loppui kesken kun piti ehtiä kotiin hakemaan tyttöjä hoidosta ja valmistautua yövuoroon. Jos tämmöisiä marjavuosia tulee usein, perheemme joutuu kohta investoimaan uuteen pakastimeen.

Aamupäivä metsässä

Aamulla herättyäni toimin saamieni ohjeiden mukaisesti ja imuroin. Kun viimeinenkin villakoira oli saatu pussitettua, nappasin repun, ämpärin ja poimurin ja painelin metsään. Aamupäivän aikana sain poimittua ämpärillisen mustikoita ja kuljeskellessani löysin hyvän vadelmapaikan jonne ajattelin palata lähipäivinä. Jatkoin ötökkäkuvausharjoituksia. Harjoitteluun on syytäkin, suurin osa kuvista epäonnistui. Tarkennusvirheitä tuntui tulevan ihan jatkuvasti. Ongelmana oli pilvisen harmaa päivä melko tiheässä maastossa, valoa ei ollut kovin paljoa. Keskityin syväterävyyteen enkä huomioinut valotusaikojen venymistä kun kuvailin kamera tiukasti AV-tilassa. Lopputuloksena paljon liike-epäteräviä sekä selvästi tärähtäneitä otoksia.

Matkan varrella ikuistin tämän peikkomaisen metsänäkymän:

Tämä taas olkoon esimerkkinä päivän ötökkäkuvista:

Ei oikein sitä mitä hain, eikä muutenkaan kovin kummoinen kuva. Jatketaan harjoittelua. Tarkoitukseni oli muuten mennä nyt illalla suolle, katselemaan näkyisikö piilon tuntumassa mitään kuvattavaa, mutta tuo tasainen harmaus ei nyt oikein motivoi lähtemään liikkeelle, ainakaan kuvauspuuhissa. Taidan odotella jos vaikka seuraavilla vapailla olisi hieman parempaa valoa tiedossa.

Vadelmia ja hyönteisiä

Tarkoitukseni oli mennä poimimaan mustikoita. Ensin en oikein saanut itseäni liikkeelle aamulla ja sitten kun pääsin maastoon, huomasinkin että voisin keskittyä vadelmiin pariksi tunniksi ja jättää mustikat seuraavalle päivälle. Vadelmien poimimisen lomassa jatkoin harjoituksia ökkömönkiäisten kuvaamisessa, projekti kun huutaa niitäkin kaiken muun lisäksi.

Päivän kuvasaldo: