Kyllästyttää

Viihdyn netin eri keskustelufoorumeilla, erityisesti kameralaukussa on tullut vietettyä paljonkin aikaa aina välilä. Laukussa on yleensä ollut ihan mukavia juttuja, paljon asiaa kuvaamisesta ja paljon ihan muuta kuvaamiseen liittymätöntä juttua. Yleensä porukalla on ollut ihan ok asennekin siellä, pipo ei ole ollut turhan kireällä mutta ihan selkeitä asiattomuuksia ei ole kuitenkaan suvaittu. Oikein mukava paikka siis.

Mutta. Viime aikoina tilanne on hieman muuttunut. Osa porukasta tuntuu vetävän herneitä nenuun pienestäkin kritiikistä kuviensa osalta. Osa porukasta taas heittää "kritiikkinä" selvää henkilöön kohdistuvaa pottuilua. Jotkut taas sotkeentuvat kaikkiin mahdollisiin keskusteluihin vaikka mitään vähääkään järkevää, asiaan liittyvää sanottavaa ei olisikaan. Muutamat harvat vielä sotkevat jo valmista soppaa muistaen joka välissä kehua itseään ja tekemisiään.

Nämä kaikki edellä luettelemani tyypit kun saatetaan yhteen niin tietäähän sen mitä siitä tulee. Tyydyn vain toteamaan että ilmapiiri on lyhyessä ajassa muuttunut melkoisen riitaisaksi. Henkilökohtaisesti minua alkaa kyllästyttää lukea tuommoista tyhjänpäiväistä kiukuttelua ja toisille vittuilua. Onko se nyt niin kauhean vaikeata olla asiallinen ja mahdollisesti jopa ystävällinen tai edes kohtelias?

Ulkona on sen verran hyvä ilma, että jättäisitte porukalla foorumille kirjoittelun vähäksi aikaa kokonaan ja suksisitte vaikka suolle. Niin minäkin taidan tehdä, kun taas saan vähän vapaata töistä ja kotihommista.

Hiihtokierros III

Yöllinen työvuoroni päättyi aamulla seitsemän aikoihin. Vaihdoin jo työpaikalla hieman paremmin maastoon sopivat vaatteet päälle ja hyppäsin autoon, jossa sukset ja reppu jo odottelivat. Eväsrasian muistin napata mukaan kahvihuoneen jääkaapista ja termariin olin keittänyt teet jo työajalla. (vähentäkää varttitunnin verran palkasta jos satutte lukemaan ja katsotte aiheelliseksi)

Aurinko oli ehtinyt kivuta jo yllättävän korkealle kun pääsin metsäautotien päähän, mutta reissuni tarkoituksena olikin jälleen kerran vain hiihdellä ja katsastella mahdollisia jälkiä tulevia kuvaussessioita silmällä pitäen. Sivakoidessani hakkuuaukon reunaa suolle, havaitsin että keli oli kuin luotu tiedustelureissulleni: Kirkas taivas, rapsakka pakkanen ja kunnon hankikanto jonka päällä oli pari senttiä muutama päivä sitten satanutta pakkaslunta.

Hiihtelin, kiertelin, katselin ja nautiskelin. Harmikseni teeristä ei tullut vieläkään havaintoja, ei lintuja, ei ääniä, ei jälkiä. Muita jälkiä näkyi kyllä. Joku oli hiihdellyt piiloni ohitse, oli tainnut pysähtyä katsomaankin mokomaa hökötystä.

Kierroksen kuvat:

Näin pienellä upotuksella ei oikein voi enää puhua "umpihankihiihdosta", mutta yön valvomisen jälkeen oli kyllä mukava lykkiä menemään kun oli kevyt keli.
Maiseman autius ja hiljaisuus on aina yhtä vaikuttava ja rauhoittava, jotenkin tuosta ei voi olla nauttimatta. Kuvauspiilo näkyy muuten kuvassa, jos tarkkaan katsoo. Kuka huomaa?Näitä jälkiä seurailin jonkin aikaa, johtivat suoraan yhteen suon keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen. Ajattelin josko olisin päässyt ottamaan kuvan jälkien tekijästä. Jälkien mennessä metsäsaarekkeeseen lähdin kiertämään sitä ja harmikseni totesin jälkien jatkuvan saarekkeen toisella puolella kohti suon laitaa. Luovuin jäljittämisestä ja jatkoin kierrostani. Puolen välin paikkeilla pysähdyin syömään eväsleivät ja juomaan teetä, nauttien kevätauringon säteiden lämmöstä.

Kaikkinensa oikein mukava aamupäivä vaikka nyt kyllä hieman väsyttääkin.

Naperokuvausta

Meikäläisestä tuli taas vaihteeksi "potrettifotari" kun eräs pieni neiti tuli äitinsä kanssa kylään. Ruokailun ja kahvittelun lomassa räpsittiin tenavista kuvia niin, että kameran suljin kärysi. Muutama otos:

Hiihtokierros II

Aamupäivällä kävin hiihtämässä kierroksen maastossa. Tarkastin piilon ohimennen, paikallaan näytti olevan ja kuvausaukkojen "sadeluukut" olivat pitäneet sulaneesta lumesta syntyneen veden ulkopuolella, suunnitelmien mukaan. Mitään erityistä kuvattavaa ei kierroksen aikana näkynyt, kunhan taas räpsin menemään milloin mitäkin. Päivän kuvat:

Hiihtokierros

Lähdin aamuyön tunteina liikkeelle ja olin aamun valjetessa piilolla. Piilon lähellä ei näkynyt kuvattavaa, joitakin pikkulintuja lukuunottamatta. Teeret näyttivät liikkuvan edelleen metsän puolella, soidinkuvausta joutuu siis odottelemaan vielä jonkin aikaa. Kun piilossa kykkimisestä ei ollut mitään iloa, päätin lähteä kiertelemään ja katselemaan jälkiä ja kuvailla mitä mieleen juolahtaa. Päivän otokset:
Ihan hyvä reissu vaikka takaisinpäin hiihdellessäni lämpötila nousikin plussan puolelle ja nuoskaksi muuttunut lumi alkoi takellella suksenpohjiin.

Umpihankea, ahkion vetoa ja piilo

Onnistuin pääsemään pitkästä aikaa maastoon. Yövuoron jälkeen nukuin aamupäivän ja iltapäivän pakollisten kotihommien jälkeen lähdin ajelemaan kohti suota. Autoon oli pakattuna eräsukset, kuvauskaluston ja eväät sisältävä reppu sekä ahkio, johon oli pakattu projektina ollut kuvauspiilo. Keli ei ollut kyllä raskaan ahkion kiskomiseen paras mahdollinen, +3 astetta lämmintä ja hetkittäin jopa ihan aurinkoista. Heti ensi metreistä alkaen tuntui että ahkio tahmaa kummasti vastaan ja kyllähän se kieltämättä melkoisesti uppoili lumeen. Sitkeästi kiskomalla sain lastin kuitenkin toimitettua sinne minne se kuuluukin. Alla oleva kuvasarja kertoo piilon pystytyksen eri vaiheet:

Ensin valitsin sopivan paikan:
Sitten merkitsin piilon pohjan vaatiman alan lumeen kääntelemällä yhtä pohjalevyä hangella:
Kaivelin lapiolla lumet pois pohjalevyjen vaatimalta alueelta ja otin vähän ylimääräistäkin, koska piilon reunathan tulevat jonkin verran pohjalevyn reunojen ylitse:
Yhdistin pohjalevyt ja laiton ne kaivamaani lumipoteroon:
Pystytin piilon ja kiristin sen paikalloileen pohjalevyjen päälle:
Pidin taukoa ja katselin auringonlaskun värjäämää taivasta metsän takana:
Lopuksi viritin naamioverkon koko hökötyksen päälle:
Eihän tuo naamioverkko kauhean hyvin piiloa häivytä, mutta ei tuo kauhean pahasti loista kun etäämmältä katselee:

Että semmoista tällä kertaa. Nyt sitten annetaan piilon "maatua" jokunen päivä ja sitten katselemaan joko teeret olisivat jo aloittelleet peliään...

Kotisivuja

Tuohon oikealle on ilmestynyt linkkilista valokuvien suuntaan. Eivät toimi ihan vielä, mutta pakerran sivuston kasaan ihan lähipäivinä. Sitten ei kun kurkistelemaan.

Sunnuntai aamiainen

Joskus pitää vaan heittää kaikki ravintosuositukset ja muut romukoppaan ja nauttia elämästä. Tämä sunnuntai käynnistyi kunnon aamiaisella:

RASKAAT EVÄÄT