Piiloprojekti jatkuu

Aamupäivän pakollisten menojen jälkeen pääsin taas piiloprojektin kimppuun. Sain sahattua piilon pohjaan tulevat levyt ja rimat oikeisiin mittoihinsa, tästä on hyvä jatkaa:

Piiloprojekti, ensi askeleet

No niin, kuvauspiilon rakentelu lähti käyntiin edellisen postauksen vastoinkäymisistä huolimatta.
Hommahan alkaa siitä, että otetaan piiloksi aiottu teltta:

Teltta levitetään auki ja mitataan pohjan todelliset mitat:

Tällä on merkitystä, koska esimerkiksi kuvassa näkyvän teltan pakkauksessa ilmoitetut mitat poikkesivat todellisesta 3cm ja 8 cm (leveys ja pituus)

Pohjan mittaamisen jälkeen teltta kasataan oikeaan muotoonsa:


Ja sitten otetaan vielä pohjan mitat uudestaan teltan ollessa pystytettynä, joissakin tapauksissa mitat kun saattavat hieman muuttua kun kangas pingottuu. Miksi ei siis mitata heti pystytettyä telttaa? Koska kaarevasti nousevasta teltanreunasta voi olla hieman vaikea saada tarkkaa mittaa, tasaiseksi painetusta se onnistuu paremmin. Mittojen lähestulkoon täsmätessä, voidaan niistä suunnitella pohjalevyjen koko.

Odottelijoille tiedoksi, kokoan koko projektin vielä omaksi postauksekseen, eli step-by-step ohjeet ovat tulossa kun saan koko paskan valmiiksi, mutta päivittelen tätä sitä mukaa kun ehdin hommaa tekemään, niin tiedättepähän missä mennään milloinkin.

Nyt sapettaa

Puuhastelin aamulla verstaalla, aloittelin kuvauspiilon rakentelua. Jossakin vaiheessa ajattelin lähteä käväisemään kaupungilla. Harjailin lumet auton päältä ja totesin ettei tarvitsekaan lähteä mihinkään. Autosta oli kuljettajan puolelta molemmat renkaat tyhjät:


Tarkempi tutkimus paljasti, että molemmissa renkaissa oli siisti viilto, joku älypää oli keksinyt yöllä tuikkaista puukon renkaan kyljestä läpi. Eipä tässä voi muuta todeta kuin: "kiitti vitusti"!

Lunta

Jippii! Koko yön satanut lumi peitti maan aamulla kun heräsin. Lunta tässä juuri kaivattiinkin, nyt on paljon helpompi seuraavilla vapailla lähteä käväisemään suolla. Voin liikkua suksilla ja elukoiden jäljet ovat paljon helpommin luettavissa kuin paljaan maan aikana.

Tämä lintulautamme alustan vakiovierailija ei varmaan ollut lumesta kauhean tyytyväinen, sen verran kiukkuisen näköisesti kaiveli lunta pois maahan varisseiden siementen ja pähkinöiden päältä:

Vihdoinkin!

Joskus tuntuu siltä että joku homma ei vaan etene. Minulle kävi siten tuon verstaan siirron kanssa, homma ei edistynyt ja päivät vaan kuluivat. Mielessä poltteli koko ajan "piiloprojekti" jonka käynnistämiseen tuo verstas piti saada kuntoon. Milloin työt, lastenhoito tai muut vastaavat "pakolliset" menot menivät kiireellisyydessä ohitse, ja homma ei vain edennyt.

Nyt on kuitenkin valmista:

Kuvassa näkyvät styroxit, rimat ja koiratarhaan nojaavat levyt ovat piiloprojektin materiaaleja. Vasemmassa takanurkassa näkyy pöydällä epämääräinen läjä, siinä olisi erilaisia ruuveja, kannattimia ja kiinnitystarvikkeita jotka pitäisi lajitella omiin lokeroihinsa. Päätin laittaa kaikki "miljoonalaatikkoon" päätyneet tilpehöörit takaisin paikoilleen. Kuvan keskivaiheilla on hyllyillä vielä hieman tilaa, paikka on varattu maaleille, liimoille ja sen tyyppisille purnukoille, pitäisi kohta mennä hakemaan em. purnukat sisältävä laatikko tuolta vanhalta pajalta. Sitten olisikin kaikki paikallaan. Hyvähän siitä lopulta tuli, vaikka kestikin.

Kameran käytön opettelua

Joulupukki toi Nealle ihan oman kameran. Semmoisen kivan pokkarin, Kodak EasyShare CX6230. Kovasti tuo muistuttaa Pena-enon vanhaa pokkaria, miten joulupukki onkin löytänyt semmoisen samanlaisen? Sovimme Nean kanssa että hän harjoittelee kameran käyttöä ensin ihan vain kotioloissa ja sitten keväämmällä kun muuttolinnut saapuvat, lähdemme yhdessä luontoretkelle kuvaamaan. Nea on harjoitellut ahkerasti, parissa viikossa kuvia on ilmestynyt kortille reilut kaksi ja puoli sataa. Alla muutama esimerkki siitä mitä kaikkea on kuvattu:

Synttäreitä

Vietimme tytön 5 v syntymäpäiviä. Juhlat jaettiin kolmelle päivälle että saatiin kaikki tärkeät henkilöt kutsuttua. Nuoreksi neidiksi tytöllä on kovin paljon sukulaisia ja kavereita, eikä ketään tietysti voinut jättää kutsumatta. Kaikkiaan juhlat olivat onnistuneet, mutta isänä en voi kuin ihmetellä miten iso ääni muutamasta pienestä tytöstä lähtee kun oikein innostuvat juhlimaan. En halua edes ajatella mitä sitten tapahtuu kun vietetään synttäreitä samalla porukalla teini-ikäisenä.

Taukoa

Virus jossain vaiheessa hieman kritisoi sitä, että tämä blogi päivittyy niin hitaaseen tahtiin. Nyt joudun tekemään tunnustuksen. Olen tuon edellisen postauksen jälkeen pitänyt tarkoituksella taukoa kaikesta tietokoneisiin ja erityisesti nettiin liittyvästä. En ole lukenut edes sähköpostejani kuin aivan satunnaisesti. Paria blogia olen käynyt joskus vilkaisemassa työvuorojen aikana. Jotenkin alkoi tuntua siltä että vietän liikaa aikaa koneella ja päätin ottaa aikalisän. Tuntui ihan hyvältä, suosittelen lämpimästi.

Tässä välissä olen ehtinyt viettää joulua, juhlistaa vuoden vaihtumista, käydä töissä, hoitaa tenavia ja vaikka mitä muuta. Kävin jopa kuvausreissulla viruksen kanssa. Alla pari kuvaa.