Rankka tiedusteluretki

Pääsin tänään ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin käymään suolla. Säätila oli edellisten päivien auringonpaisteen ja pienen pakkasen jälkeen vaihtunut suojan puolelle ja taivaskin oli tasaisen harmaan pilviverhon peitossa. Näinhän se menee, kun säät suosisivat, ei ole mitään mahdollisuuksia lähteä ja kun viimein lähden, säätila on kaikkea muuta kuin kuvaamiseen sopivaa. Sain taiteiltua auton metsäautoteiden risteykseen parkkiin ja hyppäsin suksille. Ensimmäisen kilometrin jälkeen havaitsin että tästä tulisikin huomattavasti rankempi reissu kuin olin suunnitellut. Nuoskalumi takerteli suksenpohjiin kiinni ja eteneminen alkoi muistuttaa ennemminkin sauvakävelyä suksilla kuin hiihtoa. Painelin kuitenkin menemään tasaisesti ja napsin muutaman kuvan matkan varrelta.

Tätä painannetta lumessa katsoin hieman epäillen jo vähän kauempaa, suhtaudun aina hieman varauksella kun näen lumen painuneen jossakin kohdin:

Tällä kertaa varovaisuuten oli ehkä hieman aihettakin, sula kohta oli melko laaja, ulottuen osittain ehjältä näyttäneen lumipinnan allekin:

Muuten maisema oli tasaisen tyhjää ja harmaata, ei edes tuoreita jälkiä kulkijan ihmeteltäväksi:

Taivalsin paikalle jossa kuvauspiiloni oli syksyllä ja pysähdyin pitämään evästaukoa. Kuvasta näkyy miten lumi takertui suksenpohjiin ja jarrutti etenemistä melko tehokkaasti:

Syksyllä puuta vasten asettelemani kuvauspiilon pohjalevyt löytyivät omalta paikaltaan pienen kaivamisen jälkeen:
Seuraavalla reissulla otankin sitten ahkion ja lumilapion matkaan ja siirrän levyt toiseen paikkaan, missä pystytän piilon odottelemaan teerien soidinmenoja. Taukoa pitäessäni laitoin kameran jalustalle ja räpsäisin omakuvan. Ilme kertonee reissun luonteesta jotakin:

Pakollinen käpymakro jäi tällä kertaa ottamatta, sen sijaan näpsäisin naavamakron: